Otsikko ja otsikkokuva eivät nyt oikein täsmää, mutta kuinka usein ne mulla nyt täsmäisikään... Jostain syystä kiinnitin siihen nyt huomiota. 

***

***

***
***

Kolmas lapsi oli lähes kopio Antoniasta, mutta miltä tyttö näyttäisi muutaman vuoden päästä, sitä ei vielä voinut sanoa. Valerie oli kuitenkin iloinen, että heidän kolmaskin lapsi oli terve. Tyttö nimettiin Astridiksi ja toistaiseksi hänen kehtonsa oli olohuoneessa tilanpuutteen vuoksi. Vanhemmat kuitenkin vannottivat vanhempia lapsia olemaan hiljaa silloin, kun Astrid oli nukkumassa.

Agneta oli täysin pikku tyttönsä lumoissa. Vaikka arki pienen lapsen kanssa olikin osoittautunut haastavammaksi, mitä porkkanapää oli uskonut. Suurin ongelma oli hänen ja Victorian erilaiset kasvatusmetodit. Eikä Agnetaa aina huvittanut kuunnella avopuolisonsa valitusta hänen veljentyttöjen joskus melko äänekkäistä leikeistä. Lapset oli lapsia, ja Victoria ei aina tuntunut tajuavan sitä.

Victoria toivoi saavansa Agnetan suostumaan muuttamaan keskustaan. Blondia häiritsi, kuinka talo oli täynnä väkeä ja hiljaista hetkeä ei tuntunut millään löytyvän. Välit Valerieenkin oli hieman jännittynyt sitten sen jälkeen, kun Victoria oli hieman vihjaissut tämän ja Aidenin huonoista kasvatusmetodeista. Victoria uskoi tiukkaan ja kurinalaiseen kasvatukseen, sillä niin hänenkin vanhempansa olivat hänet kasvattaneet.

***

***

Agneta tuntui viimein löytäneen perheen paaritiskin ja sen kätköissä olevat juomat. Ei porkkanapää mitenkään juopottelemaan alkanut, mutta tavallista enemmän hän joi. Omasta mielestään se tuntui auttavan häntä rentoutumaan, sillä Victoria oli alkanut puhua yhä enemmän ja enemmän muutosta, vaikkei Agnetaa huvittanut lähteä vanhempiensa helmoista vielä.

Victoria saattoi haistaa puolisonsa hengityksestä tämän juoneen jälleen vettä väkevämpää, muttei alkanut valittaa siitä sillä kertaa. Blondi oli varma, että Agneta joi stressin takia. Kukapa nyt ei olisikaan hermostunut tällaisen hullunmyllyn keskellä. Omalla tavallaan Victoria yrittikin helpottaa toisen oloa, vaikkei Agneta nyt itseään mitenkään stressaantuneeksi tuntenut. Muttei hän pistänyt vastaan toisen huomionosoituksille.

”Agneta-kulta, näethän itsekin, ettei täällä voi rentoutua, kun nuo riiviöt temmeltää jatkuvasti”, Victoria aloitti ja Agneta pyöräytti silmiään. Joka toinen päivä blondi aloitti valituksensa Anthóksesta ja Antoniasta, joskus myös siitä, kuinka kovaa Astrid itki. Eihän Victorian mukaan heidän Alexandra tuollainen ollut ja miten tytöstä nyt voisi kasvaa kunnollista serkkujensa ympäröivänä.

Agneta kuitenkin kieltäytyi muuttamasta, ennen kuin Alexandra olisi kouluikäinen. Heidän oli paljon helpompi käydä nyt töissä, kun Ace ja Stella vahti häntä kotona. Sekä tietysti Valerie, joka oli vielä äitiyslomalla hoitaen kuopustaan.

***

***

Valerie opetti haikeana Astridia puhumaan. Tyttö kasvoi niin nopeasti ja lapsirakkaasta Valeriesta se oli pelottavaa. Aiden geenit selvästi vallitsivat, sillä Astrid oli hyvin paljon samannäköinen kuin sisarensa Antonia.

Ace oli päättänyt alkaa kirjoittamaan lastensatuja lastenlapsiensa inspiroimana. Anthós ja Antonia saivat keksiä joihinkin tarinoihin hahmoja, joista Ace loi mielenkiintoisen, lapsille sopivan lyhyen sadun. Hän teki yhteen kirjaan kymmenen lyhyttä tarinaa ja toivoi sen myyvän hyvin. Ainakin hänen lapsenlapsensa pitivät niistä.

Alakerrassa Stella ja Aiden olivat erehtyneet tulla keittiöön väärällä hetkellä ja saivat todistaa jotakin vähemmän mieluista.

Agneta oli päättänyt laulaa Victorialle serenadia, eikä kukaan muu kuin blondi tuntunut arvostavan kihlattunsa laulutaitoja. Aiden tunsi suurta myötähäpeää sisarensa olemattomasta laulutaidosta.

Punapää siirtyi nopeasti pois keittiöstä Stella perässään, kun Agneta ja Victoria jatkoivat kuherteluaan. Olkoot rauhassa, Aiden päätti keskittyä kuopukseensa ja opetti tätä kävelemään. Tosin keittiöstä kuului välillä jotain ujellusta, jota myös Agnetan laulamiseksi kutsuttiin, ja Astrid oli paljon kiinnostuneempi mystisistä äänistä, kuin isänsä opetuksista.

Onneksi Agneta kuitenkin siirtyi ruuanlaiton pariin ja hiljeni suurimmaksi osaksi, jotta Aiden sai kokonaan Astridin huomion. Pieni tyttö vaappui iloisesti hymyillen isänsä syliin ja Aiden jo pelätä Astridin kasvamista. Anthóskin olisi pian teini-ikäinen ja tarvitsisi vähemmän vanhempiaan. Punapää pohti, mahtaisiko Valerie haluta vielä neljännen lapsen.

***

***

Lapset olivat kasvaneet hurjaa vauhtia ja vanhukset vanhenneet. Silti kaikille tuli yllätyksenä, kun Acen oli aika lähteä ikuisille hiekkarannoille, jättäen murtuneen perheensä taakseen.

Samana iltana oli myös taksi tilattu hakemaan Agneta, Victoria sekä Alexandra heidän uuteen kotiinsa. Tyttö olisi tosin mieluummin jäänyt asumaan omakotitaloon serkkujensa luokse, joidenka kanssa oli hauska leikkiä ja tehdä kepposia vanhemmille. Vaikkei Victoria siitä pitänytkään.

Agnetasta tuntui pahalta lähteä pois kotoa, vieläpä niin surullisena päivänä. Victoria ei kuitenkaan suostunut enää odottamaan päiväkään pois muuttamisesta ja myrtyneenä Agneta joutui nousemaan taksiin hyvästeltyään itkuisesti muun perheen. Eiväthän he kuitenkaan kauas muuttaisi ja lapset näkisivät toisensa koulussa.

***

***

Arki alkoi hiljalleen palautua normaaliksi ja jokainen toipui rauhassa omaa vauhtiaan Acen poismenosta. Aiden vietti aikaa Antonian kanssa shakkia pelaten ja miehen helpotukseksi tytöllä ei ollut yhtä suurta intoa huijata pelissä kuin isosiskollaan.

Teini-iän saavuttanut ja murrosiän kanssa kamppaileva Anthós auttoi vanhempiaan Astridin hoitamisessa, sillä molemmat vanhemmat olivat töissä eivätkä he halunneet vaivata vielä surevaa Stellaa enempää. Eikä teini pahemmin pistänyt vastaan nuorimman sisarensa hoitamista, sillä kyseessä oli vain muutamista tunneista joinakin päivinä.

Toki tytön ajatukset olivat muualla, kuin Astridin potta hetkessä. Anthós haaveili paljon saman luokan Michaelista, joka oli jopa hymyillyt tytölle tänään. Punapää ei olisi heti odottanut saavansa huomiota, sillä hän ei liikkunut massojen mukana millään tavalla, vaan oli luokkansa outolintu.

Valerie tunsi stressinsä nousseen, vaikka saikin apua lapsiltaan arjen pyörittämiseen. Töissä oli hankalaa ja työmäärä oli kasvanut. Kotona taas oli jatkuva huoli Stellasta, joka vaelteli ympäri taloa ja pihamaata nyyhkyttäen. Aiden onneksi katsoi enemmän äitinsä perään, mutta silti Valerie tunsi painon kasvaneen harteillaan. Edes tavalliset askareet eivät tuntuneet onnistuvan.

***

Agnetan ja Victorian entinen huone oli kuitenkin saatu remontoitu kaiken surun keskellä, joten Anthós sekä Antonia pääsivät muuttamaan sinne. Heillä olikin jo alkanut tulla yläkerran pienessä huoneessa ahdasta, kun Astrid tarvitsi tilaa kehdolleen ja hoitopöydälleen.

***

***

Stella toipui kaikkein hitaimmin Acen poismenosta, eikä suru koskaan lakannut. Vanha rouva oli kuitenkin saanut jo arjen askareista kiinni ja alkoi hoitaa puutarhaa, mihin Ace oli käyttänyt paljon aikaa. Stella jopa laajensi hieman kasvimaata miehensä muistolle ja hankki takapihalle muutaman puskan lisää.

Koskaan aikaisemmin hän ei ollut nauttinut pahemmin puutarhan hoidosta ja tarvitsi hän vieläkin puutarhurin, sekä Aidenin ja Valerien apua sen hoidossa. Mutta oli hän myös löytänyt sen saman innon mullan tonkimiseen, mikä Acella oli. Puutarha töitä tehden Stella tunsi olevansa lähempänä miestään kuin muuten arkiaskareita tehdessään.

***

***

Astrid kasvoi nopeasti ja tyttö aloitti pian koulunkäyntinsä. Hän sai pitää yläkerran huoneen itsellään, sillä Anthós ja Antonia viihtyivät hyvin toistensa seurassa alakerran huoneessaan. Astrid taas nautti omasta rauhastaan.

Nuorimmaisen aloitettua koulun olivat Aiden ja Valerie puhuneet neljännen lapsen hankkimisesta ja päättäneet lopulta pistää toimeksi asian suhteen.

***

***

Eikä aikaakaan, kun Valerie kumarteli jälleen pöntön äärellä, viimeistä kertaa. He olivat Aidenin kanssa sopineet neljän lapsen olevan tarpeeksi heille, sillä alkoihan heilläkin jo sitä ikää olla.

He kertoivat Stellalle viimeisestä tulevasta perheenjäsenestä ja vanha rouva nyökytteli haikeasti päätään. Häntä pelotti, ettei hän ehtisi nähdä tulokasta, sillä loppu tuntui olevan hänellä jo lähellä. Eikä Stella voinut myös välttyä hieman kateelliselta ajatukselta siitä, miten helppoa lapsen saaminen tuntui olevan Valerielle ja Aidenille. Hän itse oli ensi kärsinyt kahdesta keskenmenosta, kunnes hän oli saanut kaksoset.

***

***

Keskustaan oli rakennettu leikkipuisto, vaikka puoliksi asfalttipiha hieman arvelutti joitakin vanhempia. Lapsilla kun oli joskus rajuja leikkejä ja asfaltti teki ikäviä ruhjeita, toisinkuin hiekka ja nurmikko. Puisto tosin oli vielä hieman vaiheessa, mutta sai sinne jo tuoda lapset leikkimään.

Anthós oli luvannut vanhemmilleen viedä Antonia ja Astrid leikkipuistoon, jotta nämä saisivat hetken hengähtää. Vaikka olisihan teinitytöllä ollut parempaakin tekemistä, kuin vahtia pikkusisaruksiaan, mutta Valerie oli luvannut päästää esikoisensa ulos kavereidensa kanssa hieman pidemmäksi aikaa illalla.

Antonia oli aivan innoissaan uudesta leikkipaikasta. Kaikenlisäksi oli vielä mukavan lämmin ja aurinkoinen päivä, joten lapset viihtyivät pidempään ulkona. Tyttö heilui korkealla kuvitellen seilaavansa merellä ja välillä vilkuili sivusilmällään, missä Astrid liikuskeli.

Nuorin laski mieluummin liukumäkiä, eikä liittynyt Antonian leikkiin. Astrid piti nuoremmasta iästään huolimatta itseään fiksumpana kuin Antoniaa, eikä hänellä muutenkaan ollut yhtä vilkas mielikuvitus kuin sisarellaan.

***

***

Astrid oli ottanut tavakseen tulla halaamaan vanhempiaan heti kun nämä saapuivat töistä. Vanhemmat tytöt tosin uskoivat Astridin vain mielistelevän, mutteivät viitsineet alkaa huomauttelemaan siitä. Molemmat elivät omissa maailmoissaan ja kohtahan vanhempien huomio olisi muutenkin ihan muualla.

Valerien viimeinen raskaus tuntui vaikealta jo heti alusta asti. Hän joutui ravaamaan vessassa paljon enemmän ja töidenkin teko oli hankaloitunut. Onneksi Valerie oli jaksanut taistella läpi tarkastuksen työpaikalla ja ansainnut puurtamisellaan ylennyksen. Bonus tuntui mukavalta, mutta unohtui kuitenkin pään ollessa vessanpöntössä.

***

***

Valerie oli jäänyt aikaisemmin äitiyslomalle, sillä hänellä ei tuntunut olevan enää yhtä paljon energiaa viettää töissä yhtä pitkään kuin aikaisemmin. Muutenkin raskaus oli sillä kertaa hieman vaikeampaa, kuin tavallisesti ja punapäätä huoletti jonkun menevän vielä pieleen.

***

Antoniakin oli ehtinyt venähtää pituutta ja siirtynyt jo yläkoulun puolelle. Tyttö oli Anthósin lailla luokkansa outolintu ja vaikutti ihan onnelliselta saamastaan nimityksestä huolimatta. Oli hänellä kuitenkin pari samanhenkistä ystävää ja isosiskon kanssa tuli taas vietettyä enemmän aikaa.

Antonia jaksoi opiskella jotenkuten, mutta mieluummin tyttö vietti aikaa hänen ja Anthósin yhteisellä koneella viestitellen ystävilleen. Tyttö löysi myös erilaisten keskustelupalstojen kautta uusia ystäviä, muitakin hieman erikoisia persoonia, joidenka kanssa hän olisi kirjoitellut yömyöhään, ellei isosisko olisi uhannut viedä konetta vanhempien huoneeseen.

***

***

Syksy oli saapunut ja vielä viimeisten lämpimien päivien kunniaksi Astrid temppuili pihalle hankituissa telineissä samalla, kun Valerie huolehti hedelmäpuista. Tyttöä ei pahemmin kiinnostanut istua iltojaan television tai koneen äärellä, niin kuin hänen sisarensa. Astrid käytti ajan mieluummin hyödyllisemmin, kuten erilaisten taitojen kehittämisessä. Vaalea tyttö halusi olla niin täydellinen kuin mahdollista.

Tytön ajatukset kuitenkin keskeytyivät, kun Valerie käski Astridin kutsumaan Aidenin äkkiä paikalle. Tyttö katsoi hädissään äitiään, joka hoputti häntä sisälle. Synnytys oli selvästi alkanut odotettua aikaisemmin ja Valerie pelkäsi lapsen kärsivän siitä vielä pahasti.

***

***

Asiat kääntyivät kuitenkin lopulta parhain päin, vaikka se vaatikin monta unetonta yötä. Lopulta Valerie ja Aiden saivat tuotua kotiin neljännen lapsensa, tytön jälleen, joka olisi vanhempana varmasti Antonian ja Astridin kopio. Pikku iltatähti sai nimekseen Beata ja vanhemmat työt saattoivat huokaista helpotuksesta lapsen olevan viimeinen heidän sisaruskatraassaan.  

***

Beatan luoma onni kuitenkin lopahti, kun haravoimassa olleen Stellan oli aika lähteä miehensä luokse. Jokainen perheen jäsen otti uutisen raskaasti, sillä ilman Stellaa talo tuntuisi varmasti tyhjälle. Olihan vanha rouva auttanut heitä niin monella eri tapaa.

***

***

***

***

Haikeisiin tunnelmiin jätän tämän osan.