Ja kuun ensimmäinen osa jälleen :)
***
***
***
***
Kun Finn oli syntynyt, ei Helenillä ollut enää niin usein aikaa harrastuksilleen. Ehkä muutaman kerran viikossa hän pääsi koskettimien ääreen pimputtelemaan Piippolan vaaria, sillä muu aika meni arkiaskareisiin, sekä erityisesti tuoreen perheen jäsenen hoitamiseen. Finn oli vaativa vauva, minkä vuoksi Helen joutui olemaan paljon lapsensa lähellä.
Tiedossa olisi lisää kiireitä, kun Helen huomasi olevansa jälleen raskaana. Toisin kuin ensimmäisensä, nyt nainen sai olla juoksemassa jatkuvasti vessaan oksentamaan aamupalansa. Siivojakin sai yhden päivän aikana käydä putsaamassa paikat pariin otteeseen.
Onneksi perheen apuna olivat kuitenkin kolmoset. Cillian tosi kävi koulunsa ohella töissä, mutta Emil ja Etoile auttoivat äitipuoltaan askareissa, mitkä siivoojalta oli mahdollisesti jäänyt tekemättä. Tai oli tullut tämän lähdettyä. Toki pojat yrittivät viettää myös aikaa omien harrastusten parissa ja joskus vanhemmat saivat olla pyytämässä heidän apua useampaan otteeseen, ennen kuin saivat sitä.
Vauvan hoidossa oli omat haasteensa ja Finnin syntymän jälkeen Helen oli muutaman kerran joutunut pyytämään Cieliltä apua vaippojen vaihdossa sekä syöttämisessä. Kuitenkin muutaman toiston jälkeen homma alkoi luistaa Heleniltäkin itsestään ja nainen nautti lapsensa hoitamisesta entistä enemmän.
Finnin hoitaminen oli toistaiseksi enemmän Helenin vastuulla. Ei niin, ettei Ciel olisi halunnut osallistua hoitamiseen tai ettei brunette olisi luottanut miehensä. Ei, Helen vain sattui olemaan aina lähettyvillä, kun Finn tarvitsi huomiota. Cielille se oli vaihtelua, ettei hänen tarvinnut keskeyttää joka kerta omia hommiaan vaipanvaihtoa varten.
Hänelle jäi paljon enemmän aikaa kuntoilla ja karistaa vuosien aikana kertyneet liikakilot. Aikaisemmin Ciel ei ollut välittänyt painostaan, kunnes yksi asiakkaista oli huomauttanut vyötärölle kertyneistä kiloista. Helenin herkkuruuat olivat tehneet tehtävänsä.
***
Helenin vastuulla oli yöheräämiset, ellei Cielillä sattumoisin ollut vapaapäivä. Kolmosten aikaa blondi oli ollut lähellä henkistä romahtamista, eikä Helen halunnut ottaa sitä riskiä, että Ciel kuluttaisi itsensä hengiltä. Sitä paitsi brunette itse oli äitiyslomalla, joka päivä kotona, joten ihan hyvin hän itsekin pystyi nousemaan yöllä hoitamaan poikaansa.
***
***
Helenin äitiysloma vain jatkui, kun mahakin alkoi kasvaa. Naista harmitti, ettei hän pystynyt etenemään töissään, mutta rasvankäry ällötti häntä, eikä muutenkaan jatkuva seisoskelu tekisi hyvää hänelle. Saati sitten ruuhka-aikojen kiire.
***
Koitti myös Finnin syntymäpäivät. Paikalla ei tosin ollut kuin Ciel ja Cillian, sillä nyt myös Emil ja Etoile olivat saaneet töitä, jotka loppuivat vasta seitsemän jälkeen.
***
***
Etoile oli myös kiinnostunut ravintola-alasta ja Cielistä oli joskus huvittavaa kuunnella, kuinka Helen ja hänen poikansa keskustelivat, miten voisivat valmistaa herkullisempaa lohta tai mitä mausteita voisi kokeilla kanan kanssa. Tosin kaksi tulevaa kokkia tarkoitti myös sitä, että heidän jääkaappi alkaisi pursuta erilaisia ruokia ja jokaisella alkaisi tulla hieman ongelmia painonsa kanssa.
Helen sai taas vähän enemmän aikaa opiskella ja olla harrastustensa parissa, kun Ciel keskittyi opettamaan kuopusta kävelemään. Helen ei viitsinyt turhia kyykkiä mahansa takia ja homma näytti muutenkin luistavan blondilta paljon paremmin. Olihan tämä jo opettanut kolme poikaa kävelemään.
***
Päivisin Helen saattoi istahtaa hetkeksi lattialle poikansa tasolle ja opettaa tälle eri sanoja. Naisen oli toisin melko vaikea saada kuopuksensa huomion ja lopulta sekin homma näytti jäävän Cielin vastuulle. Isässä oli jotain, mikä kiinnitti lapsen huomion paljon paremmin ja Helenin piti muistaa kysyä, miten Ciel teki sen.
Finniä eivät hoitaneet yksin Helen ja Ciel, myös kolmoset osallistuivat hoitamiseen, jos oli tarve. Yleensä kyse oli tosin vain potalle viemisestä tai syöttämisestä, ei sen suuremmasta. Kolmoset eivät hirveästi pyörineet nuoren veljensä ympärillä, heillä oli muutakin mielessä.
***
Taaperona Finn oli hieman helpompi nukutettava kuin kolmoset aikoinaan. Tai sitten helppouden teki vain sen, että nyt Cielin piti nukuttaa vain yksi poika, ei kolmea.
***
Vaikka raskaus vaatikin veronsa, häiritsi joskus potkiva vauva Helenin unta niin, ettei nainen voinut enää nukkua. Välillä häntä ihan pelotti, että kylkiluut murtuisivat potkujen takia. Ja koska unen saannista ei tullut enää mitään, hiipparoi brunette hiljaa olohuoneeseen lukemaan, vaikka silmät eivät tahtoneet aina pysyä auki.
***
***
Perheen kuntopyörä oli jatkuvassa käytössä. Oli Etoilen vuoro karistaa muutaman liikakilonsa pois syötyään liian paljon liian täyttävää ruokaa. Tuntui, että lihominen siirtyi koko ajan eteenpäin perheessä. Ensin yksi lihoi ja kun hän pääsi kiloista pois, kasvoi toisen vyötärönympärys.
Helen tosin oli ainoa, joka ei murehtinut liikakiloistaan. Hänen kilonsa kun katoaisivat suurimmaksi osaksi nyt, kun vauva päätti syntyä.
***
Helenin ja Cielin toinenkin lapsi oli poika, joka sai nimekseen Fjalar. Poika näytti muuten veljeltään Finniltä, paitsi Fjalar oli perinyt isänsä siniharmaat silmät. Finn taas oli perinyt äitinsä täysin harmaat.
Fjalarin syntymä oli ilouutinen Cielille, vaikka hänet olikin alennettu töissä. Mies tosin päätti olevansa kyllästynyt lakihommiin ja erosi koko ammatistaan. Nyt saattoi kissojakin halailla vanha työpuku päällä pelkäämättä karvojen tarttumista.
Finn ei juuri osoittanut kiinnostusta uutta pikku veljeään kohtaan, olihan poika tosin niin nuorikin, että mielessä pyöri ainoastaan lelut. Nyt hänellä olikin tilaa levittää lelunsa ympäriinsä, kun Fjalar oli saanut oman huoneen.
***
***
Cielin jäätyä koti-isäksi oli Helenillä mahdollisuus palata aikaisemmin töihin äitiyslomaltaan. Tosin pikaruokalaan paluu tökki hieman naista, sillä hänen kaipaama ylennys oli ehditty jo antaa toiselle työntekijälle.
Kaikille tuli hieman yllätyksenä, miten paljon Cillian suostui ja vielä tykkäsikin hoitaa nuorempia veljiään. Olihan pojalla ollut eniten vaikeuksia hyväksyä Cielin ja Helenin suhde, ja muutenkin Cillianin luonne oli sellainen, ettei hän malttaisi pysähtyä huolehtimaan nuoremmistaan. Kuitenkin teini oli vapaaehtoisesti nukuttamassa Finniä tai ruokkimassa pikkuisia.
***
***
Arki oli lähtenyt hyvin rullaamaan eteenpäin Cielin ja Helenin tehdessä yhteistyötä. Ja auttoihan tilannetta sekin, että Ciel oli jatkuvasti kotona, joten mies saattoi ihan hyvin nousta aikaisin aamulla syöttämään Fjalarin. Helen puolestaan valmisti muille munakasta aamiaiseksi ja hän itse otti viljamuroja. Vaikkei hän niin tiukasti painoaan seurannut, halusi Helen kuitenkin mahtua vielä lempi farkkuihinsa synnytyksestä huolimatta.
Kolmoset heräilivät viikonloppuisin vasta lähempänä puoltapäivää ja viettivätkin vapaansa usein yöpuvuissaan. Cillian oli saanut Etoilen katsomaan luontodokumenttia kanssaan ja veli ihmettelikin kovasti, miten jotkut olivat uskaltaneet kuvata villipetoja. Emil oli myös liittynyt kaksikon seuraan sohvalle, mutta keskittyi mieluummin kirjojen lukemiseen.
Cillian todellakin nautti lastenhoidosta ja opetti välillä Finniä istumaan potalla, mitä hänen kaksi veljeään eivät voineet käsittää. Olihan homma välillä vastenmielistä hajun vuoksi, mutta Cillian vain sattui nauttimaan lasten kanssa olemisesta, vaikka sitä nyt olikin vaikea uskoa.
Veljen kannustuksella myös Etoile otti osaa lastenhoitoon, vaikkakin hän mieluummin syötti Fjalaria, kuin käytti Finniä potalla. Tosin kotiapulainen joutui huomauttamaan tiskikonetta täyttäessään, että syöttämisen sijaan Etoilen kannattaisi vaihtaa kuopuksen vaipat. Teini ei kuitenkaan suostunut vaippoja vaihtamaan, vaan yläkertaan päästyään hän ojensi Fjalarin Cillianille ja pyysi tätä tekemään homman.
***
***
Fjalar sekä Finn olivat kasvaneet hurjaa vauhtia ja Finn olikin jo aloittanut koulun käynnin. Pojalla oli valtavasti energiaa ja Ciel sai välillä olla muistuttamassa poikaa, ettei sisällä saanut juosta tai hyppiä.
Cielistä tuntui, että hän sai jatkuvasti olla opettamassa lapsiaan kävelemään. Vastahan hän oli auttanut Finniä ottamaan ensiaskeleensa ja nyt oli jo Fjalarin vuoro. Niin se aika vain kului ja Ciel alkoi jo ajatella kauhuissaan sitä päivää, kun hän saisi kuulla lapsenlapsista. Eikä siihenkään varmasti olisi enää pitkä aika.
Kolmosetkin tuntuivat vain kasvavan koko ajan ja pianhan heillä olisi aika päättää, menevätkö he yliopistoon vai eivät. He saivatkin kuulla eri näkökantoja asiasta, sillä Ciel oli itse suorittanut yliopiston, mutta Helen oli jättänyt sen väliin. Päätös olisi kokonaan poikien oma, Ciel ei aikonut heitä pakottaa mihinkään.
***
***
Työttömänä oli useimmiten mukavaa, sillä Cielillä oli enemmän aikaa lapsilleen. Toki välillä hänelle tuli niitä päiviä, että hän mieluummin istuisi konttorissaan, kuin vaihtaisi Fjalarin vaippoja tai tyhjentäisi pottaa. Mutta se kuului lapsiperheen arkeen ja Cielillä harvemmin oli mitään valittamista asian suhteen.
Eniten, mistä Ciel saattoi kuitenkin valittaa, oli lasten riitely. Finn kun ei pitänyt siitä, että Fjalar päivisin tuli hänen huoneeseen lelukorin luokse ja levitti sen sisällön ympäriinsä. Missään tosin ei lukenut, etteikö Fjalar saisi leluilla leikkiä ja Helen ja Ciel saivat välillä pitää puhutteluita Finnille. Pitäisihän pojan jo alkaa pikkuhiljaa ymmärtää, ettei Fjalar aiheuta sotkua tahallaan.
Myös Puffy aiheutti suuttumusta nuoren pojan mielessä, sillä kissa oli ottanut hänen sängyn omakseen ja peitto oli jatkuvasti ruskeiden karvojen peitossa. Vanhemmat tosin eivät jaksaneet enää vanhaa kissarouvaa torua, sillä olihan tällä jo ikää, joten sen vuoksi he antoivat Puffyn nukkua missä halusi.
Cillian oli Fjalarin suosikki, sillä teini leikki eniten pojan kanssa. Finn tosin ei voinut olla ihmettelemättä, miksi heidän oli leikittävä hänen huoneessaan, eikä vaikka olohuoneessa.
***
Välillä Ciel harkitsi ostavansa kaikille lapsilleen puhelimet, sillä heidän seinäpuhelin oli jatkuvassa käytössä. Samoin koneella istui lähes koko ajan joku, etteivät vanhemmatkaan tahtoneet aina päästä katsomaan sähköpostiaan. Etoile erityisesti tuntui saaneen itselleen läheisen ystävän, sillä teini jaksoi puhua puhelimessa pitkään. Finn puolestaan istui mieluummin koneella chatissa jutellen koulukavereilleen.
Ja jonoa puhelimelle kasvaisi, sillä Helen oli kolmannen kerran raskaana. Jopa Cillian alkoi pohtia, miten vanhemmat pärjäisivät lasten kanssa, kun Fjalar ja Finn kilpailivat nyt jo huomiosta. Ja jos kolmoset päättäisivät lähteä yliopistoon, Ciel ja Helen joutuisivat tekemään paljon enemmän töitä arjen pyörittämisen suhteen.
Helen ei tuntunut kuitenkaan murehtivan asiaa vielä. Hän halusi nauttia raskaudestaan rauhassa ja Etoile ja Cillian saivat tehtäväkseen viihdyttää Fjalaria ja Finniä ulkona. Emiliä oli turha pyytää lastenvahdiksi, sillä teini oli jatkuvasti opiskelemassa. Eikä hän muutenkaan kovin hyvä ollut lasten kanssa.
Cillian leikki mielellään Fjalarin kanssa, sillä poika ei osannut vielä valittaa mistään ja nautti vain saamastaan huomiosta isoveljeltään. Cillianista tuntui mukavalta, miten joku tarvitsi hänen apuaan, vaati huomiota ja vielä arvosti sitä omalla tavallaan.
Etoile puolestaan pyöri karusellissa Finnin kanssa. Hän oli vähän parempi vanhemman pojan kanssa, kun vaippoja ei tarvinnut enää vaihtaa ja osasi poika jo itse syödäkin sotkematta pahemmin paikkoja.
Oli yllättävää, miten monta tunti he saivat kulutetuksi ulkona leikkimisessä, vaikka Cillian enemmänkin vain roikkui tangoilla Fjalarin keinuessa hepalla. Mutta silti hänelläkin oli hauskaa, ilmapiiri oli hyvä, eikä kenenkään mieltä painanut mikään.
Etoile kyllästyi pyörimiseen, kun päässä alkoi huipata ja oksennus tuntui nousevan jo kurkkuun. Finn kuitenkin näytti vielä normaalin väriseltä ja halusi pyöriä, joten Etoilen tehtäväksi jäi antaa pojalle mahdollisimman kovat vauhdit. Cillian kuuntelikin, kun selän takaa kuului vain ”Kovempaa, kovempaa”.
Fjalarin väsähdettyä Cillian lähti viemään nuorinta sisälle syömään ja nukkumaan. Etoile jäi vielä Finnin kanssa pihalle, sillä poika halusi kaiken pyörimisen jälkeen vielä kopitella pallolla. Poika tosin yritti välillä tähdätä palloa mihin sattui ja Etoilen hermot olivat koetuksella.
”Tähtää kunnolla Finny, ei tästä muuten tule mitään”.
***
Kun muu perhe oli alkanut mennä yöpuulle, oltiin kolmosten huoneessa vielä täysin hereillä. Ciel oli Emililtä kysynyt näiden opiskeluista ja minkälaisia suunnitelmia heillä oli jatkon suhteen, mutta teini ei ollut osannut vastata mitään, minkä vuoksi he kolme alkoivat suunnitella yhdessä tulevaisuuttaan.
Cilliania ei huvittanut mennä yliopistoon. Hänellä oli nyt ammatti, missä oli hyvä olla ja ylennys oli aivan nurkan takana. Häntä ei muutenkaan kiinnostaisi jatkuva opiskelu, vaikka se voisikin taata paremman työpaikan.
Emiliä ei niinkään opiskelu haitannut, mutta hän oli kuullut hurjia juttuja asuntolaelämästä ja kuinka kallista yliopistolla olisi asua vuokratalossa. Ja oli hänkin saanut nyt työpaikan ja teorian puolelta hän olisi jo lyömätön. Hän tarvitsisi enää vain käytännön harjoitusta, mikä yliopistolla olisi mahdotonta.
Etoile oli ainoa, joka ei osannut vielä sanoa, mennäkö vai eikö mennä. Oli hänelläkin jo työ ja koulun loputtua hän varmasti edistyisi paremmin alalla. Mutta toisaalta, tuskin se pahaksikaan olisi, jo välissä kävisi yliopistossa hankkimassa lisää tietoa. Hänen pitäisi vielä miettiä omaa valintaansa, vaikka loppujenlopuksi tuskin hänkään menisi yliopistoon, jolleivät Emil ja Cilliankin menisi.
***
***
***
***
Tällainen osa tällä kertaa. Lapsia vain tulee koko ajan lisää ja lisää tähänkin perheeseen... :D
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.