Jaa uutta osiin kehiin ja myöskin uutta tarinaa, jonka linkki löytyy alhaalta tai sivusta linkkilistalta :) Ja kuten otsikkokuvasta näkyy, Ciel oli muuttunut ihmissudeksi, valitettavasti peli lagas ennen kuin ehdin tallentaa ja Ciel jäikin tavalliseksi ihmiseksi loppujen lopuksi :(

Niin ja kiitos myös edellisen osan kommenteista sekä se kysytty sohvasängyn linkki löytyy tuolta kysytyistä ladatuista, jos ei vielä tullut huomattua :) Sitten osaan ->

***

***

***

***

Lämpimän kesäpäivän kunniaksi vietettiin Emilin ja Angelan häitä. Juhlat olivat pienimuotoiset, vain lähipiiri oli kutsuttu juhlistamaan nuorenparin merkkipäivää.

Emiliä vain huoletti, miten hänen veljensä, Etoile ja Finn, käyttäytyisivät. Sekä tietysti miestä huoletti myös se, aiheuttaisiko isä ja Etoile draamaa. Ainakin toistaiseksi kaikki olivat keskittyneet hääpariin, mutta kuka tietää, mitä ilta toisi tullessaan.

Angela oli hoitanut valmistelut Emilin keskittyessä pysyäkseen poissa tieltä. Hänen tuore vaimo osasi olla pelottava, minkä vuoksi Emil toivoi perheensä osaavan käyttäytyä hyvin. Kukaan ei halunnut Angelan vihoja niskoille ja Emil voisi pahimmassa tapauksessa joutua sijaiskärsijäksi.

Onneksi Fjalar ja Helen onnistuivat pitämään Finnin aisoissa.  Ciel ja Etoile eivät vaihtaneet sanaa keskenään, mutta käyttäytyivät silti kuten kuuluikin tilaisuuteen nähden, johon Emil saattoi huokaista helpotuksesta. Hän halusi vain nauttia päivästään.

Kesken juhlien Emil kuuli ovikellon soivan ja meni avaamaan ovea Angelan nauttiessa vieraiden huomiosta. Tuore vaimo piti juhlista ja erityisesti kaikesta huomiosta, mitä hän vain saattoi saada.  Emilin päästyä ovelle hän huomasi kutsumattoman vieraan olevan tuntematon vanha rouva.

Emil tietysti kysyi kohteliaasti naisen syytä olla paikalle ja sai hieman paheksuvan katseen.

”No, ethän sinä minua varmaan edes muistakaan”, nainen sanoi ja Emil oli yhä enemmän sekaisin tilanteesta.

”Olen äitisi, Roxanne”, nainen sanoi ja Emil tuijotti hetken suu auki naista, joka kutsui itseään hänen äidikseen. Äidiksi, joka oli vain lähtenyt ja jättänyt heidät. Samat ruskeat silmät tuijottivat takaisin ja Emil tajusi sulkea suunsa ihmetellessään vielä tilannetta.

Ilta ehti hämärtyä Emilin ja Roxannen jutellessa vielä ovella. Emil oli tietysti vihainen. Vihainen, kun Roxanne oli jättänyt heidät, vihainen, ettei hän ollut pitänyt mitään yhteyttä heihin ja vihainen, koska hän oli ilmestynyt tyhjästä paikalle.

Etoile ja Cilliankin saapuivat ulos, kun Emiliä ei kuulunut takaisin sisälle ja molempien reaktiot olivat hämmentyneitä. Cillian halusi pois paikalta nopeasti ja Etoile ei tiennyt miten reagoida. Tietysti riita kehkeytyi kolmosten ja Roxannen välille, he halusivat kuitenkin tietää, miksei äiti ollut mukana heidän elämässä. Eikä Roxannella ollut tyydyttävää selitystä antaa pojilleen.

Niin Emilin hääpäivä sai vähemmän mukavan lopun.

***

***

Felician ja kaksosten ei ollut tarvinnut osallistua Emilin häihin, joten he olivat jääneet Joanin kanssa kotiin. Vanhempien tullessa juhlista tyttö oli halunnut heti hiustenleikkuun ja vaatekaappiinsa uusia vaatteita. Helen ja Ciel eivät olleet kovinkaan ihastuneet tyttärensä uuteen tyyliin, vaikkei se vielä ollutkaan yhtä räväkkä kuin Joanin tyyli.

Fjalar oli perheen hikipinko koulussa ja poika eli jo nyt lähes pelkillä nuudeleilla, sillä suurimman osan vapaa-ajasta hän käytti opiskeluun. Brunette halusi mahdollisimman monta stipendiä yliopistoon mennessä ja se vaati tietysti paljon työtä.

Finn ei juuri tuhlannut aikaansa opiskeluun. Teiniä kiinnosti kaikki muut, paitsi opiskelu, erityisesti kavereiden tapaaminen öisessä kaupungissa. Vakavaa seurustelusuhdettakaan hänellä ei ollut, vaan hänellä oli joka viikko uusi tyttö kainalossa.

Yleensä Finn hiippaili ulos vanhempien mentyä nukkumaan, vaikka teini uskoikin Cillianin olevan perillä hänen tekemisistään. Isoveli ei kuitenkaan kokenut vielä tarpeelliseksi puuttua tilanteeseen, eihän Finn tehnyt kavereidensa kanssa muuta kuin viettänyt aikaa hyvässä seurassa.

Fjalar ei ollut enää niin hyvissä väleissä Finnin kanssa kuin mitä aikaisemmin. Finn edusti juuri sitä nuorisotyyppiä, mitä Fjalar lähes halveksi. Itsekeskeinen, ärsyttävä, äänekäs, isotteleva ja aina piti kehuskella vaihtuvilla tyttöystävillä. Ja varsinkin kun Finn vielä tykkäsi pilkata nuorempaa veljeään tämän opiskeluihin panostamisesta.

***

***

Felicia oli viimein itsekin saavuttanut teini-iän ja olikin ensimmäisenä käynyt laitattamassa raitoja hiuksiinsa. Tyttö muistutti hyvin paljon Finniä luonteeltaan ja Cillian uskoi siitä koituvan vielä ongelmia.

Kaksoset kuitenkin onneksi nauttivat rauhallisesta perhe-elämästä ja leikkivät suurimman osan ajastaan keskenään heidän huoneessa. Rauhalliset lapset olivat mukava vastapaino meneville teineille.

***

Felicia alkoi myös harrastaa yöllä ulos livahtamista serkkunsa Megumin kanssa. Tyttöjen retket eivät tosin aina olleet mitkään rauhalliset ja viattomat, vaan he saattoivat hyvinkin sotkea liikkeiden seiniä tai rikkoa paikkoja.

***

Finn ja Fjalar päättivät lähteä yhtä aikaa yliopistoon ja lähtö oli ajoittunut myöhään iltaan. Vanhemmat eivät olleet vielä huomanneet puuttuvia lapsia, vaan hyvästelivät kaksi poikaansa kostein silmin. Lapset kasvoivat aivan liian nopeasti.

Erityisesti Helenille hetki oli oikein herkkä. Hän oli ylpeä pojistaan, jotka olivat saaneet muutaman stipendin ja olivat innokkaita menemään yliopistoon. Tosin Finniä taisi kiinnostaa enemmän juhliminen, kuin opiskelu.

”Olehan sitten ahkera ja keskity nyt kunnolla siihen opiskeluun. Siellä ei voi laiskotella”, Helen opasti poikaansa samalla, kun Ciel sattui näkemään keittiön ikkunan kautta poliisin vilkkuvat valot.

”Mitä poliisi tähän aikaan tänne?”

Finn tunsi suurta vahingoniloa huomatessaan Felician jääneen kiinni yölliseltä retkeltään. Vanhemmat puolestaan olivat aivan kauhuissaan. Heleniä hävetti tyttärensä puolesta ja Ciel ei tiennyt, miten suhtautuisi järkevästi tilanteeseen.

Ainakin luento oli pidettävä, vaikkei Feliciaa näyttänyt kiinnostavan pätkääkään, mitä hänen isänsä puhui hänelle. Tyttö antoi Ciel sanojen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, nyökytteli ainoastaan saadakseen luennon loppumaan nopeammin.

Felician marssittua vihaisesti omaan huoneeseen Helen pääsi viimein hyvästelemään myös Fjalaria, joka oli jo aivan innoissaan yliopistoon menon suhteen. Poika ei olisi edes malttanut halata äitiään, vaan hän halusi kiirehtiä mahdollisimman nopeasti taksiin.

Mutta olihan myös Cielin pakko hyvästellä poika ja Fjalar ei voinut muuta kuin ähkäistä turhautumisesta ja halata nopeasti takaisin. Hän halusi jo pois kotoa.

***

***

Felicia ei juuri masentunut kiinni jäämisestään ja oli jo parin päivän jälkeen sopimassa Megumin kanssa uutta retkeä, nyt tosin kaupungin toiselle laidalle. Helen oli huomannut Felician murrosiän olevan pahin, mitä hän oli kokenut tähän mennessä. Tyttö koetteli jatkuvasti rajojaan.

Ainakin vielä jotkut lapset arvostivat Helenin olemassa oloa, kun Freyr kiiruhti aina toivottamaan äitinsä tervetulleeksi tämän tullessa töistä. Felicia ei edes noteerannut äitinsä olemassa oloa, mutta sitä se teininä olo oli välillä. Helen tosin toivoi, ettei kaksoset saisi yhtä pahaa murrosikää.

Ciel pääsi kokeilemaan uudenlaista elämää, kun pitkään pihapiirin lähettyvillä käyskentelevä susi puraisi häntä. Mies ei tosin viihtynyt ihmissutena kuin muutaman yön verran. Karvoja oli liikaa.

***

***

Helen ei luovuttanut vielä tyttärensä suhteen ja yrittikin käydä tämän kanssa keskusteluja käyttäytymisestä sekä siitä, mikä oli sallittua ja mikä ei. Puheet tosin tuntuivat menevän kuuroille korville ja Felicia kehtasi vielä väittää, että vanhemmat yrittivät tukahduttaa häntä.

Ainakin hetkeksi tytön alkava rötöstely kierre pysähtyi, kun Felicia tutustui perheen uuteen postinjakajaan. Tyttö alkoikin heräillä aamuisin aikaisemmin ehtiäkseen jutustella komean postipojan kanssa, ennen kuin koulubussi saapui.

Syksyn lämpimät kelit antoivat kaksosille vielä aikaa leikkiä keskenään ulkona. Toisin kuin heidän vanhemmat sisarukset, Freyr ja Haine eivät leikkineet takapihan kiipeilytelineillä. He mieluummin leikkivät hippaa tai rosvoa ja poliisia, ottaen välillä Felician mukaan tämän tietämättä.

Vanhemmat olivat saaneet pakotettua Felician osallistumaan pihatöihin rangaistuksena rötöstelyretkistään. Tyttö kyllä jaksoikin nurista jatkuvasti, kuinka hän sai rakkuloita kämmeniinsä ja miten tylsää lehtien haravointi oli. Mutta kukaan ei kuunnellut hänen valituksiaan.

***

Cillian ja Joan olivat paljon keskittyneet vain omiin uriinsa, joten seurustelu muun perheen kanssa oli jäänyt väliin. Silti kaksoset kunnioittivat ja viihtyivät vanhimman veljensä seurassa. Olihan Cillian jo aikuinen ja todella cool heidän mielestä. Nuorukaisesta välillä tuntui, että hän olisi kaksosille vara isä.

Vaikka nuorelle parille uran luominen olikin ollut tärkeää, alkoivat molemmat haaveilla jo omista lapsista. Varsinkin kun he viihtyivät kaksosten kanssa touhutessa. Toki kumpikaan ei halunnut samanlaista suurperhettä, mutta pari kolme lasta olisi heille hyvä luku. 

***

***

***

***

Jaa tällainen osa tällä kertaa, kommenttia saa antaa ja käykää ihmeessä TÄÄLLÄ! :)